Lapsen ensimmäisen elinvuoden ravitsemuksessa eroja TEDDY-maiden välillä

TEDDY-tutkimuksesta on vastikään julkaistu tuloksia lapsen ensimmäisen elinvuoden maitoruokinnan ja ensimmäisenä aloitettujen lisäruokien eroista tutkimukseen osallistuvien maiden välillä (Suomi, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat). Analyyseissa oli mukana kaikki, tutkimukseen rekrytoidut, 8676 lasta.

Yhdysvalloissa ja Saksassa noin 90 % ja Suomessa ja Ruotsissa lähes 100 % äideistä aloittivat imetyksen lapsen syntymän jälkeen. Lisämaidon antaminen lapsen kolmen ensimmäisen elinpäivän aikana oli yleistä kaikissa maissa. Näin varhaisen lisämaidon antamisen pääteltiin liittyvän synnytyksen jälkeiseen ajanjaksoon sairaalassa. Synnytyssairaalassa annetussa lisämaidossa oli eroja maittain. Luovutettua rintamaitoa annettiin lisämaitona yleisesti vain Suomessa. Lehmänmaitopohjaisia äidinmaidonkorvikkeita annettiin yleisemmin Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Osittain hydrolysoituja äidinmaidonkorvikkeita annettiin yleisemmin Saksassa ja täysin hydrolysoituja korvikkeita annettiin lapselle hieman yleisemmin Suomen synnytyssairaaloissa kuin muissa TEDDY-tutkimuksen maissa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen lasten lisäruokien aloitusta kolmen ensimmäisen elinpäivän jälkeen, jotta mahdollinen synnytyssairaalajakson ravinto ja kotona aloitettu ravinto voitiin tutkia erikseen. Kun tarkasteltiin lapsen ravitsemusta kolmen ensimmäisen elinpäivän jälkeen, yleisin ensimmäinen lisäruoka kaikissa neljässä maassa oli lehmänmaitopohjainen äidinmaidonkorvike (53-61 prosentilla lapsista). Juuresten antaminen ensimmäisenä lisäruokana oli Euroopan maissa eli Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa yleisempää (17-22 %) kuin Yhdysvalloissa (4 %). Yhdysvalloissa sen sijaan riisi oli yksi yleisistä ensimmäisistä lisäruoista (13 %). Hedelmiä annettiin ensimmäisenä lisäruokana melko tasaisesti kaikissa maissa (12-17 %).

Kaikkia lasten ensimmäisen elinvuoden aikana käyttämiä maitolaatuja tarkasteltiin tarkemmin maittain. Lapset saivat ensimmäisen elinvuotensa aikana useita eri maitolaatuja ja maiden välillä oli eroja. Yleisimmin käytetty maitotyyppi ensimmäisen elinvuoden aikana kaikissa neljässä maassa oli lehmänmaitopohjainen äidinmaidonkorvike (75-89 % lapsista sai lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta ensimmäisen elinvuoden aikana). Eri äidinmaidonkorvikelaaduista täysin hydrolysoitujen äidinmaidonkorvikkeiden käyttö oli yleisintä Suomessa (23 %) ja osittain hydrolysoitujen äidinmaidonkorvikkeiden käyttö Saksassa (50 %) ja Yhdysvalloissa (20 %). Soijapohjaisten äidinmaidonkorvikkeiden käyttö oli yleistä vain Yhdysvalloissa (24 %). Tutkimuksessa havaittiin, että eri maissa käytössä olevien äidinmaidonkorvikkeiden sisällössä oli eroja. Esimerkiksi Saksassa äidinmaidonkorvikkeet sisälsivät yleisesti probiootteja. Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa puolestaan prebiootit olivat yleisiä äidinmaidonkorvikkeissa.

Ruotsissa 20 % tutkituista lapsista ei saanut ensimmäisen elinvuoden aikana lainkaan äidinmaidonkorviketta. Muissa maissa näiden lasten osuus oli hieman pienempi: Saksa 11 %, Yhdysvallat 10 %, Suomi 9 %.

Kaikissa maissa suurin osa lapsista sai ensimmäisen elinvuotensa aikana tavanomaista lehmänmaitoa tai lehmänmaitoa sisältäviä maitotuotteita (96-99 % lapsista).

Tämän tutkimuksen perusteella lasten varhaisessa maitoruokinnassa ja lisäruokien aloittamisessa on eroja TEDDY-tutkimusmaiden välillä. Tietämys varhaisravitsemuksen eroavaisuuksista on tärkeää ja hyödyllistä ravitsemuksen ja kroonisten sairauksien välisten yhteyksien tutkimisessa.

Kirjoittaja:
Anne Riikonen, TtM, tutkija, Tampereen yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lähde
Riikonen A, Hadley D, Uusitalo U, Miller N, Koletzko S, Yang J, Andrén Aronsson C, Hummel S, Norris JM, Virtanen SM on behalf of the TEDDY Study Group. Milk feeding and first complementary foods during the first year of life in the TEDDY study. Matern Child Nutr. 2018;14:e12611.

(tutkimuksen englanninkielinen tiivistelmä: https://doi.org/10.1111/mcn.12611)